Levähdyspaikka
Levähdyspaikka on kiertävä päiväkeskus, joka toimii pakettiautosta käsin. Pakettiauto muuntuu kahvilaksi, joka tarjoaa ihmisille mahdollisuuden kokea yhteyttä ja saada tietoa eri palveluista.
🙂 SYDÄMELLINEN KIITOS LAHJOITTAJILLE!
Yhdessä saimme tarvittavat varat kasaan!
Levähdyspaikalla on nyt OMA Peugeot Expert 2012 🙂
Katso video Levähdyspaikan toiminnasta.
Levähdyspaikka on silta kadulta palveluihin erityisesti asunnottomille ja päihdeongelmaisille, joskin apua ja tukea on tarjolla kenelle vain. Kadulla tarjotaan palveluihin ohjausta sekä infopaketteja erilaisista palveluista päihteidenkäyttäjille, asunnottomille, rikostaustaisille, vähävaraisille jne. Levähdyspaikka tarjoaa ihmisille paikan levähtää kahvikupin äärellä ja kokea yhteyttä. Pakettiautossa on “toimisto”, jossa työntekijä voi keskustella asiakkaan kanssa rauhassa. Asiakkaalla on myös mahdollisuus käyttää tietokonetta. Kadulla jaetaan puhtaita vaatteita niitä tarvitseville. Toiminnan taustalla on ajatus, että jokainen ihminen on Jumalan luoma ja arvokas, ja ansaitsee tulla kuulluksi ja nähdyksi.
Levähdyspaikka on saanut kahvitukseen erittäin laadukkaat lahjoittajat. Leipomotuotteita, pullaa ja leipää, lahjoittaa Gateau-leipomo. Lisäksi tarjolla on teetä ja vettä. Levähdyspaikan yksi arvoista on tarjota vain parasta.
Levähdyspaikassa palvelee runsas joukko vapaaehtoisia sekä kadulla että katutyön taustavoimissa. Jos innostaa tulla mukaan tutustumaan toimintaan ja liittymään vapaaehtoiseksi niin tule suoraan katupisteelle tai ole yhteydessä työntekijään. Olemme erittäin kiitollisia jokaisesta vapaaehtoisesta!
Levähdyspaikan työntekijä tekee yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa sekä on mukana alan verkostoissa. Levähdyspaikka toimii lahjoitusten varassa.
Levähdyspaikka on auki:
Keskiviikkoisin klo 11-13 Ala-Malmin tori
Torstaisin klo 15-17 Kontulan ostari, Saiturin pörssiä vastapäätä
Perjantaisin klo 17-19 Vaasan puistikko (Piritori), Sörnäinen
Työntekijä Johanna Puirava, 045 7876 6865, johanna.puirava(at)viadia.fi
Facebook– ja Instagram-sivujen kautta voi seurata Levähdyspaikan toimintaa. Facebook-sivulle tulee tietoa myös mahdollisista poikkeuksista aikatauluissa.
https://mieletontavaloa.fi/kadun-kansan-tarinoita/
https://viadia.fi/suomi-maailman-onnellisin-maa/
Kokemustietoa kadulta – tutkija Levähdyspaikalla
Mia Jaatsi, Turun yliopisto
Oikeus lähiötilaan -tutkimushanke toteutettiin vuosina 2020-2023 kolmessa eri suomalaislähiössä: Turun Varissuolla sekä Helsingin Kontulassa ja Vuosaaressa. Hankkeessa tutkittiin julkisten kaupunkitilojen käyttöjä, merkityksiä ja marginaaleja. Lisäksi tarkasteltiin kaupunkimuutosta sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta. Hanke toteutettiin osana Ympäristöministeriön koordinoimaa Lähiöohjelmaa (2020-2023).
Halusimme kokemustietoa korostavassa hankkeessa hyödyntää laadullisia tutkimusmenetelmiä, kuten haastatteluja, havainnointia ja arkiseen vuorovaikutukseen perustuvaa etnografista tutkimustapaa. Kontulassa tutkimusmenetelmäksi valikoitui vapaaehtoistyöetnografia, jossa tutkija jalkautuu tutkittavalle alueelle toimien vapaaehtoistyöntekijänä yhteistyössä paikallistoimijan kanssa. ViaDia Helsinki Ry:n Levähdyspaikka osoittautui oivaksi yhteistyökumppaniksi, sillä se toimii aktiivisesti Kontulassa paitsi kadulla ihmisten parissa, myös osana alueellisia keskusteluforumeita. Yhteistyömme oli alusta asti avointa, lämminhenkistä ja toimivaa, mistä olemme erityisen kiitollisia.
”Täällä on nää ihmiset”
Turun yliopiston väitöskirjatutkijana osallistuin Levähdyspaikan toimintaan pääasiassa keväällä ja kesällä 2021. Viikoittaisella Levähdyspaikalla tutustuin paikallisiin ihmisiin, joiden kanssa kävin antoisia keskusteluja arkielämästä Kontulassa. Opin lisää alueen monimuotoisuudesta, elävyydestä, onnesta ja haasteista. Monilla kontulalaisilla on pitkäaikainen historia alueella, mikä tarjosi arvokkaan näkökulman alueen menneisyyteen ja nykypäivään.
Ihmisten tarinoita kuuntelemalla opin, mikä on omaleimaista ja merkityksellistä juuri Kontulassa. Vehreän luonnon ja lähipalveluiden lisäksi ihmiset toistuivat monissa keskusteluissa. Kontulalainen yhteishenki näyttäytyi paitsi ilona kohdata toisia ja ylpeytenä omaa aluetta kohtaan, myös jaettuna huolena asuinympäristön haasteista, kuten päihteidenkäytöstä julkisissa tiloissa. Huolet alueen kehityksestä eivät kuitenkaan tarkoittaneet Kontulan leimaamista. Sen sijaan ne kertoivat välittämisestä sekä ihmisten ja paikkojen välille syntyneistä merkityssuhteista. Välinpitämättömyyttä kohtasin välittämistä vähemmän.
Levähdyspaikalla haasteistakin voitiin puhua rakentavasti ja toisia kunnioittaen. Kohtaamani ihmiset eivät aina olleet helpoissa elämäntilanteissa, mutta heillä oli halu toimia ja kokea osallisuutta. Joillekin se merkitsi toisten kohtaamista; kuuntelemista ja kuulluksi tulemista. Toisille se tarkoitti jaetun tilan yhteen sovittelemista. Kolmansille se syntyi konkreettisesta tekemisestä, kuten ympäristön siivoamisesta. Monet asukkaat olivat myös halukkaita löytämään ratkaisuja yhteisiin haasteisiin. Eräs asukas ehdotti, että annetaan Kontulan ostoskeskuksen tyhjät toimitilat asunnottomien käyttöön talvisin. Tällaisten asukkaista lähtevien tekojen ja ideoiden Kontula on sen ihmistensä näköinen.
Kohti asukaslähtöistä kaupunkia
Yksi tutkimushankkeemme tärkeimmistä sanomista on, että kaupunkia tulisi kehittää sen alueiden omien ominaispiirteiden näkökulmasta. Etenkin lähiöiden niputtamista yhden otsikon alle voidaan pitää niiden erilaisia arkitodellisuuksia yksinkertaistavana. Ihmisten ja paikkojen tarpeet ovat erilaisia, ja niistä tulisi muodostaa kattava käsitys ennen suunnittelupäätösten tekemistä. Esimerkiksi Kontulan ostoskeskuksen uudistuksen yhteydessä on keskusteltu paikan omaleimaisuuden säilyttämisestä. Mitä se oikeastaan tarkoittaa, on oiva tehtävä laadulliselle tutkimukselle.
Kadulla huomasin, että ostoskeskuksen eli ’ostarin’ tulevaisuus puhuttaa kontulalaisia. Kuulin näkemyksiä sekä uudistamisen puolesta että vastaan. Toisaalta ostariin kietoutuu muistoja vuosikymmenten ajalta, ja sille on ajan saatossa rakentunut omanlaisensa sielukkuus. Lisäksi ostarin yrittäjien ja yhteisötilojen synnyttämä toiminnallisuus tuntui monille merkitykselliseltä. Toisaalta kaikille turvalliselta ja mieluisalta tuntuva tila vaatii pohdintaa ostarin rakenteesta, ja ennen kaikkea riittävien sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuudesta ja oikeasta kohdentumisesta.
Levähdyspaikalla viettämäni aika osoitti, että kaupungin ruohonjuuritasolla – asukkailla ja paikallistoimijoilla – on paljon tietoa alueellisista erityiskysymyksistä. Levähdyspaikan työntekijöillä on ihmisten arkitodellisuudessa kiinni oleva käsitys toimialueensa ja asiakkaidensa tarpeista. Hankkeemme onkin ehdottanut, että päätöstentekijöiden ja viranhaltijoiden olisi hyödyllistä olla läsnä siellä, missä kaupunkilaiset itsekin arjessaan vaikuttavat. Vain asukkaita ja muita paikallistoimijoita kuulemalla ja kunnioittamalla voidaan ymmärtää ja kehittää alueita sosiaalisesti kestävällä tavalla.
Yhteystiedot:
Mia Jaatsi, väitöskirjatutkija, Turun yliopisto, mia.jaatsi@utu.fi, +358504492905
Päivi Kymäläinen, professori, Oikeus lähiötilaan -tutkimushankkeen johtaja, Tampereen yliopisto, paivi.kymalainen@tuni.fi
Tutkimushankkeen verkkosivut:
https://projects.tuni.fi/oikeuslahiotilaan/